Kuka Enna?

Olen Enna, 43-vuotias 3 lapsen äiti, vaimo ja sairaanhoitaja.

Reilu kuukausi sitten kyllästyin itseeni. Olen kerännyt itselleni 30 kiloa ylimäräistä läskiä, korkean verenpaineen, selkävaivoja, sydänongelmia... ja tämän kaiken olen hankkinut syömällä ja löhöämällä.

Jotenkin päässäni vain napsahti: onko tämä sitä, mitä elämältä haluan? Röhnöttää läskinä sohvan nurkassa? Mättää karkkia kaksin käsin suuhuni? Voida huonosti? Olla väsynyt koko ajan? Pelätä sitä, mitä muut ajattelevat minusta? Mitä itse ajattelen itsestäni?!?

Sillä hetkellä tajusin, että minulle on kaikki mahdollista. Kaikki on kiinni vain ja ainoastaan minusta. Kukaan tai mikään ei estä minua parantamasta omaa elämääni. Näin yksinkertaista se on.

Kaksi viikkoa ennen kesäloman loppua aloitin uuden elämän; liikkeelle ja ruokavalio kuntoon! Nyt olen pudottanut painoa reilu kahdeksan kiloa, juoksen viiden kilometrin lenkkejä, käyn salilla 2 kertaa viikossa ja syön HYVIN. Elämä on jo tässä ajassa muuttunut aivan huimasti; verenpainelääkitys on jo puolitettu ja jaksan tehdä jotain vielä työpäivän jälkeenkin. Muutos on niin huima, ettei elämäntapamuutoksissa ole ollut minkäänlaisia hankaluuksia. Minulla ei ole nälkä, karkkia ei tee mieli ja kunto nousee huimaa vauhtia. En yhtään epäile, kyllä ne vaikeat ajat vielä tulevat. Varmasti joku päivä tekee niin kamalasti mieli karkkia, jäätelöä tai ihan mitä vain herkkua. Mutta se on sitten sen ajan ongelma ;)

Tänään on lepopäivä. vaikka mieli tekisi juoksemaan...Minulla tahtoo aina unohtua kohtuus. Joka asiassa. Se, mitä teen, teen aina täysillä. Nyt on pakko muistaa välillä leävätäkin, etten heti kättelyssä rasita itseäni ja kroppaani liikaa. Pakkolepo olisi nyt melko karmea juttu!

Jospa nyt lähtisin käyttämään karvaisen kaverini kevyellä kävelylenkillä, koska tuossa vieressä napittaa anova silmäpari.

-Enna-